1. REILU TYÖELÄMÄ

Työtä, jolla on merkitystä

Ammattitaitoinen työntekijä tai yrittäjä haluaa kehittää työtään, itseään sekä vaikuttaa työn sisältöön. Saamallaan palkalla pitää myös pystyä tulemaan toimeen.

On aika haastaa nykyinen voittoa tavoitteleva järjestelmä, jossa surutta hyväksikäytetään ihmisiä tuloksen maksimoimiseksi. Kuluneella hallituskaudella elinkeinoelämän ja kokoomuksen avaukset ovat käsitelleet työelämän heikennyksiä kuten eläkeiän nostoa, lomien lyhentämistä ja lakko-oikeuden rajua kyseenalaistamista.

Meidän ei tule hyväksyä yleisten työehtosopimusten tai palkkojen polkemista. Kaikille työntekijöille on vaadittava yhdenvertaisia oikeuksia, työehtoja, palkkoja ja kunnollisia työolosuhteita taustaan katsomatta. Naisten asemaa työelämässä voidaan parantaa ottamalla käyttöön 6+6+6-malli.

Koulutus ja opiskelu

Opiskelijat ovat yhteiskuntamme voimavara ja tulevaisuus. Tätä ei uskoisi, kun kuuntelee oikeiston viime aikaisia kohtuuttomia ja ristiriitaisia avauksia: opiskelijan pitäisi ensisijaisesti valmistua nopeasti ja lainarahan turvin. Eläminen on kuitenkin kallista eikä varmuutta työpaikasta nykyisin opintojen jälkeen ole, joten yhä useampi opiskelija joutuu käymään töissä opiskelun rinnalla pärjätäkseen taloudellisesti.

Sivistystä, tiedettä, tutkimusta ja kulttuuria ei pidä alistaa markkinoiden ja liike-elämän armoille. Siksi opiskelun pitää olla jatkossakin maksutonta, opintorahaan tarvitaan tuntuva korotus – opiskeluun on saatava työskentelyrauha.

Massatyöttömyys

Koska markkinat eivät takaa riittävästi töitä, on valtion ja kuntien harjoitettava aktiivista työvoimapolitiikkaa. On luotava riittävästi työ-, harjoittelu- ja opiskelupaikkoja sekä taattava riittävät resurssit työpajatoimintaan ja työllistämismäärärahoihin. Erityisesti nuorisotyöttömyyteen on puututtava.

Harmaa talous

Harmaan talouden vuoksi Suomi menettää vuosittain jopa miljardien edestä verotuloja. Se vääristää kilpailua ja vaikuttaa negatiivisesti rehellisten yrittäjien ja työntekijöiden toimintaan. Harmaa talous syö pohjaa meidän julkiselta rahoitukseltamme, jolla on merkittävä vaikutus julkisten palveluiden laatuun, saatavuuteen ja hintoihin.

Harmaa talous saadaan kuriin parantamalla tilaajavastuulakia, kunnollisella valvonnalla sekä tuntuvilla sanktioilla. Työsuojelupiireille on taattava riittävät resurssit toimia.

Julkiset työpaikat

Valtion henkilötyövuosia vähentävä tuottavuusohjelma on ikävä esimerkki huonosta henkilöstöpolitiikasta ja työllisyyden hoidosta. Ohjelman myötä Suomesta on vähentynyt parissa vuodessa 8000 julkista työpaikkaa ajanjaksona, jolloin laman vuoksi työttömyys on muutenkin kasvanut. Valtion tuottavuusohjelma on saanut runsaasti kritiikkiä, sillä valtion tarkastusviraston mukaan tuottavuusohjelma ei olekaan lisännytkään tuottavuutta. 

Kuntatason henkilöstöpolitiikka

Valtion ja hallituksen toimenpiteet heijastuvat voimakkaasti kuntiin. Oman kotikaupunkini Turun henkilöstöohjelman tavoitteena on valtion tuottavuusohjelman tavoin leikata henkilötyövuosia.

Ohjelman tavoite on voimakkaasti kyseenalaistettava, sillä kuntien velvollisuus on varmistaa lakisääteiset palvelut kuntalaisille. Jos palveluiden tuottamiseen ei saa palkata henkilökuntaa, on palvelut tuotettava ostopalveluna. Liian tiukalla ja henkilöstömäärän leikkauksiin perustuvalla ohjelmalla ajetaan kaupungin työntekijät työuupumukseen ja sairaslomille, mikä ei todellakaan ole tuottavaa tai tehokasta.

2. OIKEUDENMUKAINEN VEROTUS

Oikeistohallituksen viimeaikaiset veroratkaisut ovat siirtämässä verotuksen painopistettä kuntiin ja kohti tasaveroa. Tämä on erittäin kyseenalainen ja epäoikeudenmukainen linjaus: rikkaat eivät joudu maksamaan pääomatuloistaan kunnallisveroa, kun taas pienituloisimpia ja varsinkin lapsiperheitä kuntien veronkorotukset kirpaisevat.

Oikeudenmukaisempi ratkaisu on laajentaa ja lisätä progressiivisen verotuksen käyttöä, jossa jokainen maksaa veronsa porrastetusti maksukykynsä mukaan. Leikkauslistojen sijaan yhteiskunnassamme pitää tehdä  veropohjan laajennus, sillä talouden tasapainottaminen hyvinvointipalveluita leikkaamalla tulee kalliiksi niin sosiaalisesti kuin taloudellisesti.

Kaiken tuloverotuksen tulee olla progressiivista, jolloin suurilla pääomilla elävät maksavat tuloistaan enemmän veroa kuin palkansaajat, pienyrittäjät ja eläkeläiset. Pääomatuloja tulee verottaa kuten palkkatuloja. Alle 10 000 euron vuositulot tulee muuttaa verottomiksi.

3. LAADUKKAAT JULKISET PALVELUT

Pohjoismaisten hyvinvointivaltion perusajatuksena on kaikille yhteiset julkisesti tuotetut peruspalvelut. Kaikki maksavat palveluista osuutensa veroina, ja kaikilla on oikeus käyttää samoja laadukkaita palveluita.

Terveys ei ole kauppatavaraa

Suomen terveydenhuollon asiakasmaksut ovat jo nyt Euroopan korkeimpia, mikä rasittaa erityisesti pienituloisia, työttömiä pitkäaikaissairaita. Yhteiskuntamme pitäisikin alkaa tavoitella maksutonta terveydenhuoltoa.

Terveydenhuollon rahoitus on nostettava eurooppalaiselle keskitasolle ja perusterveydenhuoltoa on kehitettävä asiakaslähtöisemmäksi. Julkista ja laadukasta terveydenhuoltoa on vahvistettava ja kehitettävä palkkaamalla tälle sektorille riittävästi lääkäreitä ja sairaanhoitajia.

Perheet ja lasten oikeudet

Lapsi ei syntyessään voi valita perhettään, sukupuoltaan, väriään tai elinolosuhteitaan. Yhdessä voimme kuitenkin varmistaa, ettei yksikään lapsi jää taustoistaan huolimatta verkostojemme ulkopuolelle ja että jokaisella lapsella on mahdollisuus menestyä elämässään.

Varhainen ongelmin puuttuminen estää vakavien ongelmien syntymisen ja niiden muuttumisen pysyviksi. Ennaltaehkäisevät toimet ovat yksilön kannalta ja taloudellisesti mitattuina parasta apua. Niihin kannattaa panostaa nyt ja tulevaisuudessa. 

Tarvitsemme oppilaitoksiimme aikuisia, hoitajia, opettajia ja  terveydenhoitajia, joille lapset voivat ajoissa kertoa pahasta olostaan.  Kouluihin tarvitaan opettajia, ei vartijoita. Koulujen ja lähikirjastojen avulla luomme mahdollisuuden jokaiselle lapselle oppia ja sivistyä taustastaan huolimatta. Koulujen monipuolisella ruualla varmistamme, että jokainen lapsi saa päivässä  edes yhden lämpimän ruuan. Neuvoloiden ja perhetyöntekijöiden avulla voimme tukea lapsiperheitä. Perheille on suotava mahdollisuus valita sen tarpeisiin sopivin hoitomuoto.

Vanhuspalvelulaki Suomeen

Suomeen on säädettävä vanhuspalvelulaki, joka takaa subjektiivisen oikeuden hoivaan. Kun vanhuspalvelut eivät ole lakisääteisiä, laistavat kunnat velvollisuuksiaan minimoimalla palveluiden määrää ja saatavuutta. Noin puolet eläkeläisistämme jää eurooppalaisen köyhyysrajan alapuolelle pienillä eläkkeillään eikä heillä ole varaa tai mahdollisuuksia ”shoppailla” palveluita yksityisiltä markkinoilta.

Pohjoismaisissa vertailuissa Suomi on todettu laitospainotteiseksi maaksi, jossa henkilökuntaa on huomattavasti vähemmän muihin maihin verrattuna. Suomessa vanhuksille syötetään tarpeettomasti lääkkeitä jopa 2-3 kertaa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Vanhushoito tarvitsee asiantuntevaa kehittämistä, mutta myös lisäresursseja riittävän hoitohenkilökunnan takaamiseksi.

4. RIITTÄVÄ TOIMENTULO KAIKILLE

Lapsiperheiden köyhyys on kolminkertaistunut 1990-luvulta ja tuloerot ovat 1970-luvun tasolla. Tämän kaltaiset ilmiöt ei ole vastuullista politiikkaa. Leipäjonojen piti olla 90-luvun ohimenevä ilmiö. Sen sijaan ruoka-avun tarve on edelleen kasvanut vuonna 2010. Yhä useammassa ruokajonossa on nyt nuoria lapsiperheitä ja työttömiä. Vastuullinen politiikka tarkoittaa voimakkaita ja tietoisia toimia lähteä purkamaan leipäjonoja perusturvauudistuksen avulla.

Sosiaaliturvaverkkoamme on yhtenäistettävä ja pienimpien etuuksien tasoa korotettava. Työttömyysajan perusturvaa, kansaneläkettä sekä pienimpiä sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja on korotettava 750 euroon. Tarveharkinta on poistettava, sillä oikeus tukiin ei saa riippua puolison tuloista. Lapsilisästä on tehtävä etuoikeutettu tulo, joka ei leikkaa toimeentuloa. 

5. LÄHIENERGIAA JA JOUKKOLIIKENNETTÄ

Kestäviä rakenteita

Meidän on muutettava ajattelutapaamme, kun rakennamme tulevaisuuden Suomea. Tarvitsemme kestäviä yhteiskuntarakenteita. Tulevaisuuden työpaikat tulevat syntymään uusiutuvan energian ja ympäristönäkökulmat huomioon ottavien ratkaisujen ympärille.

Siirtyminen ympäristöämme suojeleviin ja kestävämpiin ratkaisuihin on tehtävä kannustaen kohti parempia vaihtoehtoja. Ympäristöverotuksen tehtävä on suojella yhteistä luontoamme, mutta se tulee toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Jokaisen on osallistuttava ilmastotalkoisiin varojensa mukaan.

Joukkoliikenteestä vaihtoehto yksityisautoilulle

Julkinen joukkoliikenne on tehtävä etenkin kasvukeskuksissa toimivaksi ja riittävän huokeaksi, jotta se olisi aidosti oikea vaihtoehto yksityisautoilulle.  Joukkoliikenteen laatua sekä luotettavuutta on lisättävä ja vuorojen määrää kasvatettava. Nämä toimet vaativat valtion joukkoliikennetuen korottamista.

Liikenne raiteille

Kaupunkien välistä liikennettä pitää siirtää määrätietoisesti raiteille. Suurimpien kaupunkien sisäisen liikenteen tulee perustua raideliikenteen ja kevyenliikenteen yhdistämiseen. Alueilla, joille raideyhteyksien rakentaminen ei ole järkevää, pitää turvata toimiva linja-autoliikenne.

Varsinais-Suomessa investointien kärkeen tulee sijoittaa Turun raitiotiehanke sekä lähijunaliikenne Saloon, Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin. Uutta Esa-rataa on vietävä määrätietoisesti eteenpäin.  

Lähienergia

Ydinvoiman sijaan on järkevää panostaa kotimaiseen alueelliseen lähienergiatuotantoon, koska se on ympäristöystävällisempää ja vastuullisempaa luoden samalla uusia työpaikkoja.

On etsittävä, kokeiltava ja kehitettävä uusia muotoja, joilla uusiutuvaa energiaa voidaan tuottaa. Esimerkiksi uudenlaiset energiavoimalaitokset voivat käyttää polttoaineenaan maatuvaa kompostijätettä ja liejua. Tuloksena syntyy sähköä, lämpöä ja maanviljelyyn sopivaa humusta. Samalla tekniikalla voidaan ehkäistä karjatalouden ravinnevalumia vesistöihin.

Varsinais-Suomessa voidaan Turku-Helsinki moottoritien varsi valjastaa tuulivoiman käyttöön. 

Itämeri

Viking Linen tekemä tilaus Turun telakalta on loistava esimerkki työllistämisen hyvästä hoidosta ympäristönäkökulmat ja Itämeren suojelu huomioiden. Risteilylautan tavoitteena on käyttää polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua. Laivan päästöt mereen ja ilmaan sekä sen tuottama aallonmuodostus ja äänimelu tulevat olemaan minimiluokkaa. Ehkäpä jonain päivänä ei Itämerellä muunlaisilla laivoilla saa enää liikkuakaan. Juuri tällaisia ympäristöystävällisiä innovaatioita tarvitsemme Suomeen.

6. RAUHAA JA DEMOKRATIAA

Kestävä yhteiskuntarauha

Suurin uhka yhteiskunnassamme lähitulevaisuudessa ei ole hyökkäykset maan rajojen ulkopuolelta, vaan rajojen sisällä kasvava eriarvoisuus, rasismi ja köyhyys. Rauhaa ei rakenneta asein, vaan poistamalla köyhyyttä, kurjuutta ja syrjäytymisen uhkaa. Kun seuraa maailmalla tapahtuneita kansannousuja ja mellakoita, niin useimmiten niiden taustalta löytyy epävarmat elinolosuhteet, heikko toimeentulo ja epätietoisuus tulevasta.

Rakentaaksemme kestävää ja aitoa yhteiskuntarauhaa, tulee meidän lähteä tietoisesti vahvistamaan ihmisoikeuksia, demokratiaa ja ihmisten vaikutusmahdollisuuksia. Vastuullinen politiikka takaa ihmisille riittävän toimeentulon, asumisen mahdollisuudet sekä yhdenvertaiset peruspalvelut.  

Ei asevarustelulle

Suomen ei pidä liittyä sotilasliitto Naton jäseneksi. Tunnetusti terrori-iskut ovat kohdistuneet Naton jäsenmaihin, emmekä tällaista uhkaa Suomeen kaipaa. Maailmassa tarvitaan jatkossakin sotilaallisesti liittoutumattomia rauhanrakentajia ja Suomelle sopii erinomaisesti tällainen rooli. Sen sijaan, että käyttäisimme nykyiseen tapaan yhteisiä verorahojamme miljardien edestä Nato-yhteensopiviin hyökkäyskoneisiin, tulee varat käyttää hyvinvoinnin lisäämiseen sekä köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseen.